Sakkola-viiri  SÄÄTIÖN PERUSTAMINEN takaisin alkusivulle
Vuonna 1944 syyskuussa tehdyn välirauhansopimuksen mukaisesti Sakkola jouduttiin muun Karjalan ohella luovuttamaan Neuvostoliitolle. Sakkolalainen väestö sijoittui pääosin Tampereen lähikuntiin Lempäälään, Orivedelle, Pirkkalaan ja Vesilahdelle sekä osin myös Huittisiin ja Punkalaitumelle.

Kotiseudun menetyksen johdosta joutuivat Sakkolassa toimineet liikelaitokset, yhdistyksset ja muut yhteisöt lopettamaan toimintansa. Toimintansa lakkauttaneet laitokset ja yhteisöt saivat korvauksia menetetystä omaisuudestaan. Saadut korvaukset olivat kuitenkin niin pieniä, ettei toiminnan jatkamiselle niiden tuella ollut mahdollisuuksia.

Tällöin jo Karjalan Liitossa asiaa pohdittaessa tultiin siihen tulokseen, että toimintansa lopettaneiden yhteisöjen vähäiset varat tulisi koota yhteen ja siten muodostaa karjalaisia yhteisöjä, joilla olisi taloudelliset edellytykset toimia hajalleen joutueen heimomme hyväksi. Niinpä tuli esille ajatus, että jokaisen kunnan asukkaat perustaisivat keskuuteensa yhteisön, johon eri tahojen jäännösvarat koottaisiin. Sakkolalaiset pitivät liiton esitystä hyvänä ja toteuttamiskelpoisena ja niin kutsuttiin sakkolalaisten yhteisojen edustajia neuvottelemaan asiasta Lempäälän Manttaalitalolle kesäkuun 8. päivänä 1947. Yhteisöjen edustajat päättivätkin lahjoittaa jäännösvaransa sakkolalaisten yhteisölle, mikäli sellainen perustetaan.

Jo samana päivänä pidettiin kokous, jonka avasi Sakkolan kunnan esimies Juho Kekki. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin entinen kunnankirjuri Juho Koiranen ja sihteeriksi kutsuttiin maanviljelijä Uuno Pulakka. Saatujen selvitysten perusteella ja käydyn vilkkaan keskustelun jälkeen päätettiin perustaa Sakkolan aluetta käsittävä säätiö. Tällöin tiedettiin, että oikeusministeriö ei tule hyväksymään säätiöiden nimeksi entisten pitäjien nimiä - näin ollen säätiön nimen määrääminen jätettiin nyt perustettavan valtuuskunnan tehtäväksi.

Lähinnä lahjoittajien edustajista valittiin perustettavalle säätiölle valtuuskunta, johon tuli 12 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuuskunnan jäsenet pyrittiin valitsemaan siten, että Sakkolan eri kylät olivat valtuuskunnassa edustettuina. sekä myös ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon nykyiset sakkolalaisten sijoituskunnat.

Perustettavan säätiön ensimmäiseen valtuuskuntaan valittiin seuraavat varsinaiset ja varajäsenet:

Juho Kekki   -   Pannusaari - varalla Aleks Naskali
Aleks Kallonen - Lapinlahti - Martta Vulli
Matti Laamanen - Sipilänmäki - Sanni Laamanen
Joonas Laurila - Kirkonkylä - Juho Koiranen
Aapro Viskari  - Haparainen - Juho Kekki
Matti Niippa   - Viiksanlahti - Aimo Kekkonen
Anna Kurikka  - Kurikkala - Aapro Pitkänen
Uuno Pulakka  - Oianiemi - Esa Tenkanen
Yrjö Raaska    - Petäjärvi - Hilja Ryyppö
Aleks Ukkonen - Riiska - Albin Kallonen
Helmi Uosukainen - Kiviniemi - Toivo Männikkö
Väinö Viskari  - Vilakkala - Toivo Myllö

Valtuuskunnan kokoonkutsujaksi nimettiin Juho Kekki. Valtuuskunnan ensimmäisenä tehtävänä oli tarpeellisten muutosten ja tarkastusten tekeminen Karjalan Liiton laatimiin sääntöihin sekä näin syntyneen sääntöehdotuksen esittäminen hyväksyttäväksi valtuuskunnan seuraavassa kokouksessa. Valitulle valtuuskunnalle annettiin evästys, että säätiön hallitukseen olisi suotavaa valita myös valtuuskuntaan kuulumattomia sakkolalaisia. Sakkolalaisille yhteisöille päätettiin esittää vetoomus, että nämä lopettamisvaiheessaan luovuttaisivat jäännösvaransa nyt perustettavalle säätiölle. Tällä tavoin ne tulisivat tehokkaimmin palvelemaan entisiä Sakkolan kunnan asukkaita.

Johtokunnan kokous Mannerheimliiton Sakkolan paikallisosaston johtokunta 1947. Vas. Ida Pekkanen, Joonas Laurila ja Ester Laurila. Takana vas. Edvard Raaska,Toini Valkonen, Selma Haikonen, Elin Lehmusvuori ja Aaro Lehmusvuori.

Säätiön valtuuskunnan ensimmäinen kokous pidettiin joulukuun 8. päivänä 1947. Tuolloin oli saatu jo ilmoitus Mannerheimliiton Sakkolan osaston tekemästä 500.000,- markan lahjoituksesta peruspääomaksi. Samassa kokouksessa valittiin säätiön valtuuskunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi Matti Laamanen ja varapuheenjohtajaksi Aleks Kallonen.

Kokouksessa valittiin säätiölle hallitus kolmivuotiskaudeksi. Hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Juho Kekki, varapuheenjohtajaksi Mikko Pekkanen sekä jäseniksi Joonas Laurila, Santeri Ollikainen ja Helmi Uosukainen.

Säätiön nimestä tehtiin useita ehdotuksia. Nimeksi hyväksytttiin Yrjö Raaskan esittämä ja Helmi Uosukaisen kannattama SUVANTO-SÄÄTIÖ. Suvanto-Säätiön virallinen perustamispäivä on 15.12.1947


Sakkola-säätiön hallitus 2011

Hannu Turkkinen, puheenjohtaja
Aila Alanen, varapuheenjohtaja

Mervi Äikäs, sihteeri
Antti Hynnä, museo- ja arkistovastaava
Teuvo Viskari
Matti Naskali
Yrjö Raaska
Marjo Ristilä-Toikka, Suvannon Seudun päätoimittaja
Eero Pilviniemi, muistomerkkien ja rakennelmien vastaava
Hannu J. Paukku, valtuuskunnan puheenjohtaja
Esko Kallonen, valtuuskunnan varapuheenjohtaja
- - - - -
Carl Jansson, arkisto ja museo
Satu Karvinen, arkistonhoitaja
Heikki Karjalainen, www-sivuvastaava
--------------

 

SAATIÖN
ALKUVAIHEET

Säätiön 10-vuotisjulkaisu (pdf)

Säätiö vuonna 2002

TOIMINTAKERTOMUS 2009

Sakkola-säätiön hallitus huhtikuussa 2011.

--------

Kirjasessa: SUVANTO-SÄÄTIÖ
50 vuotta sakkolalaista perinnnetyötä
Toimituskunta: Hannu J. Paukku, Matti Naskali, Yrjö Raaska, Esko Kallonen