ONNI PURSIAINEN

Pursiainen, Onni Vihtori Aataminpoika on syntynyt 26.4.1905 Valkjärven pitäjässä metsäpiirimiehen perheen kolmantena lapsena. Hän on itse kirjoittanut elämästään seuraavanlaisen runon:

Tässä kotikoverolla, missä Aatami asusti
Elvi-eukkoinensa, kahen lapsensa keralla.
Helmi heistä ensimmäinen, toisena Toivo Johannes.

Kahen vuojen kuluttua Toivo-pojan tulemasta
Onni potkaisi ovesta, huusi tuosta tullessansa:
"Anna äitini apetta, pane suuhun syötävätä!"

Tuostapa heilahti Helena, pyrstön silliltä sipaisi,
kääräsi sen kankaasehen, työnsi törrön turpahani.
"Siin on särvintä sinulle." Sitä silliä imeksin,
kun tunnen tuiruksi oloni, elämäni ankeaksi.

Vuonna 1911 Pursiaisen perhe muutti Sakkolaan, missä asettui asumaan Petäjärvenkylään. Onni-pojasta kehittyi ahkera pelimanni ja laulaja. Petäjärvenkylässä oli runsaasti musiikinharrastajia, torvisoittokunta sekä lukuisia kansansoittajia ja tanssisoittajia. Erityisesti kansansoittajilta Onni sai ohjelmistoonsa täydennystä, jota hän sitten esitti laulamalla ja sahaa, viulua, sitraa ja hanuria soittamalla. Onni Pursiainen oli toimen mies. Hän järjesti yhden miehen iltamia. Niissä hän itse myi liput, toimi ovimiehenä, esitti ohjelmanumerot ja lopuksi soitti tanssitkin. Erityisen merkillepantavaa on Pursiaisen sahansoitto. Uimari, kauppamatkustaja Ville Viklund oli Pariisissa ollessaan oppinut soittamaan sahaa. Tämän taidon hän kotimaahan palattuaan opetti muolaalaiselle, siihen aikaan Viipurissa asuneelle Vilho Pyykölle. Pyykkö puolestaan siirsi taidon paitsi pojalleen myös Onni Pursiaiselle joskus 1920-luvun alussa. Sahansoitto olikin Onnin bravuurinumeroita kiertueilla. Pylväsilmoituksissaan hän komeasti kuulutti:
.

.
SAHANOMISTAJA
ONNI PURSIAINEN
ESIINTYY
Sakkolan Valistustalolla
lauvantaina
tk. 7. pnÄ

Piletit 5 mk, lapset ilman

Tervetuloa!

Kuvitteellinen pylväsilmoitus

Laajat kiertueensa hän ulotti aina Iisalmelle saakka. Vuonna 1937 Onni Pursiainen kyllästyi kiertue-esiintymisiin ja lopetti tämän toiminnan. Myöhemmin hän on esiintynyt kuitenkin mm. radiossa. Taiteilija kun oli, niin raha ei päässyt pesää tekemään Onnin taskuun. Mikä laulaen tulee, se viheltäen menee, oli Onnin tuttu sanonta.

Onni Pursiaisen taiteellisuus ilmeni myös kuvataiteessa. Koulutovereidensa mukaan hän oli jo kansakoulussa taitava piirtäjä. Eräs kansakoulukaveri kirjoitti Suvonnon Seudussa 4/1983: "Hän aloitti uran jo ennen sotia ja teki silloin leikkausretkiä mm. Eestiin ja muihin Itämerenmaihin ja Ruotsiin. Apulaisena ja seuralaisena hänellä oli näillä matkoilla kaikkien silloisten sakkolalaisten tuntema "pitkä-Riku", Rikhard Kurikka. Rohkealla esiintymisellään he saivat avautumaan suurmiestenkin asuntojen ovet. He kävivät leikkaamassa myös presidentti P.E. Svinhufvudin silhuettikuvan. Hän jatkoi tätä leikkaustyötä vielä sotien jälkeen 50- ja 60-luvuilla kautta Suomen. Näitä silhuettikuvia hänellä oli suuri määrä, jotka hän oman kertomuksensa mukaan lahjoitti Kansallismuseon kokoelmiin." Onni Pursiaisen laajin taidekokoelma on 60 000 kappaleen silhuettikokoelma, missä on mm. presidenttien ja merkkihenkilöiden kuvia. Nämä hän lahjoitti Kansallismuseolle vuonna 1965. Onni Pursiainen on myös suunnitellut kirjailija Aleksanteri Aavan patsaan, joka pystytettiin Lempäälään 1960-luvulla. Viimeksi Pursiainen asui Lahdessa, missä hän kuoli 14.10.1978.

Antti Koiranen