Helka Kankaisen evakkotarina

Kaksi evakkomatkaa

Äiti muistaa lähinnä ensimmäisen evakkoon lähdön. Äiti oli viisi vuotta talvella kun lähtö tuli, täytti helmikuussa kuusi vuotta. Lunta ei ollut paljon ja vähän pakkasta. Hevosella Sakkolan asemalle. Tavaraa sai ottaa mukaan ainoastaan mitä käsiin sai, joten päälle puettiin useita vaatekertoja. Eihän niitä vaatteita kuitenkaan niin paljon ollut, mutta ne mitä oli laitettiin. Asemalla piti nousta härkävaunuun, mutta äiti ei sinne tahtonut vaan lähti karkuun. Juoksi radan vartta pitkin Tauno perässä, joka palautti takaisin niskasta (kauluksesta) kantaen.  Matkassa oli mummo ja neljä lasta, Tauno, Elli, Anni ja Helka. 

Matkan määränpää oli Rantasalmi ja matkalla junan piti pysähtyä monta kertaa kun tuli ilmahälytyksiä. Matkustajat juoksivat metsään, pelkoa äiti ei kuulemma tuntenut vaan tapahtumat olivat ainoastaan jännittäviä. Aapro äijä tuli perässä hevosen kanssa. Perhe viipyi Rantasalmella muutaman  kuukauden, asuivat jossain isossa talossa ja jakoivat ison huoneen toisen evakkoperheen kanssa.

Seuraavaksi lähtivät johonkin paikalle jota äiti ei muista, viipyivät noin viikosta kuukauteen ja sieltä matkasivat Vesilahteen.

Vesilahdella Vakkalassa olivat isomman talon toisessa rakennuksessa. Tänne ilmaantui myös mummon vanhemmat jotka olivat lähteneet Sakkolasta Eemil-enon ja Elman kanssa. Viipyivät täällä jotain vuoden verran.

Seuraava kohde oli Kuokkala ja Heikkilä. Elli ja Anni kävivät Kuokkalan koulua. Heikkilässä asuntona oli huone (pakari), välihuone jossa nukkuivat ja iso pirtti jossa mummo ja äijä nukkuivat. Heikkilässä oli kivoja ihmisiä, ystävällisiä ja auttavaisia. Äiti muistaa Ruth palvelijan, josta kovasti piti. Talon omisti pappa, mukava mies. Hän olisi halunnut, että äiti jää Kuokkalaan kun muut lähtivät takaisin Sakkolaan.

Sakkolassa navetta ja sauna oli poltettu, mutta talo oli pystyssä. Ne rakennettiin uudelleen ja elämä asettui uomiinsa, maata viljeltiin. Äiti aloitti koulun ja kävi siellä alaluokat.

Toinen lähtö, jota äiti ei muista kovin hyvin, tapahtui keväällä kun koulut oli jo loppu. Autolla mentiin ehkä asemalle ja sieltä Rautalammille (Tahvolan talo). Tauno tuli perässä lehmien kanssa ja porukassa oli kylän naisia omien karjojensa kanssa. Mummo ja äijä olivat Emilin ja Elman mukana jossain toisessa paikassa, jota äiti ei muista.

Kun Heikkilästä kuulivat, että perhe oli evakossa, soittivat ja kutsuivat takaisin Kuokkalaan. Oli mukava mennä tuttuun paikkaan kun tunsi tervetulleeksi.

Serkkuja lähti sotalapseksi ruotsiin ja äiti halusi mukaan. Uusi koti oli pappila, joka oli liian hieno äidille, joten ei siellä viihtynyt. Äiti oli tutustunut ruotsiin tullessaan lastenhoitajaan joka oli vastaanottamassa suomesta tulleita lapsia. Tämä mamma tarjoutui ottamaan äidin kotiinsa asumaan, mammalla ja papalla oli saman ikäinen tytär Inger kuin äiti. Tämä oli hyvä paikka ja äiti viihtyi hyvin. Oli siellä noin puolitoista vuotta, kävit koulua, palasit kotiin huonosti suomea osaavana.