Museon esittely
Sakkola-Museon esineistö ja materiaalit on saatu lahjoituksena. Suurin osa esineistä on tuotu Sakkolasta Kanta-Suomeen evakkomatkojen aikana. Alla on esittelyä pysyvistä perusnäyttelyistä. Lisäksi ensimmäisessä huoneessa on vuosittain vaihtuva teemanäyttely. Museosta voi myös ostaa Sakkola-aiheista kirjallisuutta sekä muistoesineitä itselle tai tuliaisiksi.
Eteiset
Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kuuluisilla hahmoilla on esikuvansa: Rokka ja Suven Tassu olivat kaksi sakkolalaista maanvijelijää, Viljam Pylkäs ja Toivo Ruuna. Pylkäs oli kotoisin Sakkolan Haparaisten kylästä ja Ruuna Sakkolan Pannusaaren kylästä. Ulkoeteisessä on materiaalia heistä.Sisemmästä eteisessä löytyy kartta Karjalan kannakselta. Sakkolassa valmistettuja seinävaatteita sekä urheiluaiheista materiaalia.
1. huone (vastapäivään)
Vitriineissä on museon arvokkaampia pikkuesineitä: lasi- ja keramiikka-astioita, mitaleita ja hopealusikoita. Valoseinämässä on vuosittain vaihtuva teemanäyttely.
Nurkassa on sakkolalainen lottapuku. Sen vieressä on lotan komennustodistus, littera ja tuntolevy sekä Lottien kultaiset säännöt. Muhkea hopeoitu sarvi on hiihtokilpailun kiertopalkinto. Piikkilanka on tuotu poterosta Terenttilän suolta, läheltä Taipaleenjokea.
Seinällä on Yrjö Raaskan käsin jäljentämä kartta Sakkolasta ja siihen on merkitty jokainen kylä taloineen. Kartan alapuolella on vihreä varustekaappi, jossa Kapteeni Yrjö Raaska piti omaisuuttaan koko sodan ajan rintamalohkolta toiselle. Kartan vieressä on 1.3.1940 päivätty peitepiirros suomalaisten puhelinlinjoista Keljan lohkolla Suvannon pohjoisrannalla.
Kolmannessa lasivitriinissä on sotamuistoja: mm. Suven Tassun pakki, passi ja puukko, kannettava kenttä-puhelin, kompassi sekä ruostunut rynnäkkökiväärin patruunalipas.
Seinäkello seinällä on evakuoitu sakkolalaisesta talosta ja seurannut suomalaissotilaita koko sodan ajan korsusta toiseen. Sodan jälkeen se palautui ehjänä oikeille omistajilleen.
Huoneessa sijaitsee lipasto, jossa Sakkolan kunnanarkisto tuotiin evakkoon. Lipaston yläpuolella sijiatsevan Tihvinän jumalanäidin ikonin on maalannut ja lahjoittanut Aune Koppanen.
2. huone
Keskellä huonetta on Sakkolan kirkon pienoismalli, jonka on tehnyt Manne Kuisma vuonna 2000. Kirkko oli luterilainen (rakennettu 1700-luvulla) ja se paloi vasta jatkosodan alussa venäläisten perääntyessä. Vuonna 1942 paikalle suunniteltiin jo uutta modernia kirkkoa, jonka luonnokset näkyvät alttaritaulun vieressä, mutta sitä ei koskaan ehditty rakentaa uudelleen.
Vitriinissä on käsikirjoituksia ja kirjahyllyssä paljon Sakkolaan ja Karjalan kannakseen liittyvää kirjallisuutta. Kirjahyllyssä on lisäksi lukuisia sotaveteraanimatrikkeleita. Seinillä on Israel Maasalon sekä Larin Paraskeen elämästä kertovat näyttelyt. Israel Maasalo oli Sakkolan kanttori vuosina 1899-1927. Näytteillä on lisäksi materiaalia mm. Virkin sahasta sekä Kekkilän kartanosta. Martti Ahtisaaren isä oli töissä Virkin sahalla kirkkorannassa. Kekkilän kartano oli kuuluisa puutarhoistaan.
Suomen keisarillinen senaatti osti maan vaurastumisen myötä 1860-luvulla venäläisten aatelisten lahjoitusmaita valtiolle ja möi ne edelleen suomalaisille talonpojille. Näin talonpojat käytännössä vapautuivat maaorjuudesta. Seinällä on kopio yhdestä tällaisesta asiakirjasta.
Keittö
Keittiössä on sakkolalaisia arjen käyttöesineitä tavallisista kodeista: silitysrautoja, perunakappa, sokerirasia, juustomuotti, pärekoreja, separaattoreita, kahvimylly, pyyhkeitä, luonnonväreillä värjätty narukassi ja paljon muuta.Lasivitriineissä on esillä käsin kudottuja tekstiilejä arkeen ja juhlaan: verhoja, lakanoita, paitoja, pitsejä, kirkkosilkkejä, pöytäliinoja, pyyhkeitä sekä jopa käsin kirjaillut alushousut.
