Hovinkylä-Ojaniemi

Johdantona lukijalle

  
  Hovinkylän-Ojaniemen koulupiirin kyläkirjan toimittaminen on nyt valmis. Aloitimme työn vasta, kun Sakkolan kylistä noin kymmenellä olivat kyläkirjat jo olemassa. Huhtikuussa 2010 Sakkola-säätiön valtuuskunnan kokouksen jälkeen sain tehtäväksi selvittää, pystyisivätkö ojaniemeläiset ja hovinkyläläiset yhteisvoimin kokoamaan oman kirjan koulupiirinsä alueelta. Ajatus miellytti, koska olin ollut jo mukana perinnekirjassa "Hovinkylä-Ojaniemi 1924-2004", sekä kahdessa vanhemmassa, perinnekeräyksen tuloksina kootussa Hovinkylä-kirjassa. Ajatus "oikean, painetun kirjan" saamiseksi aiempien omakustanteiden jälkeen innosti vielä toimimaan, vaikkapa ottamalla aiemmista sivuista tärkeimmät tiedot uuteen kirjaan. Neuvottelu Ojaniemen perinneaktivistien kanssa johti päätökseen luvata Sakkola-säätiölle, että koulupiirimme uusi kyläkirja halutaan tehdä.

Syksyllä 2010 alkoi kova talkootyö. Järjestäydyttiin ja alettiin kerätä mahdollisimman monilta kyläläisjuurisilta perheiltä uusia tietoja kyliemme tapahtumista ja ihmisistä. Niinhän siinä kävi, että hyvin vähän tarvittiin entisten kirjojen tietoja uuteen kirjaan, kun uusia tekstejä ja uusia valokuvia löytyi enemmän kuin kirjaan mahtui. Aineistoa jäi myös Sakkola-museoon arkistoitavaksi. Talkootyö pitkittyi ja oli osittain vaikeaakin, mutta hyvin mielenkiintoista.

Koulupiirimme kylien luonto, omistus- ja asukashistoria ovat olleet normaaleista poikkeavia. Vaikuttajana on ollut hallinnollinen keskus, Petäjärven lahjoitusmaahovi kolmena vuosisatana 1500-1800; vuoroin ruotsalaisten ja venäläisten hovinherrojen isännyydessä.

Alueemme pohjoisosa Suvannon rannoilta alkaen oli Arkuntanhuan ja Ojaniemen juurevien ja hovin ikeen alla sitkeiksi jalostuneiden perintötilallisten asuttamaa. Eteläosa Raudun rajasta alkaen oli hovin väen jälkeen Petäjärvi-palstoilleen muualta tulleiden läksiäinten ja loismiesten, ja siellä vuokraviljelijöiksi ja myöhemmin itsenäisiksi talollisiksi itsensä ja perheensä maksaneiden ihmisten asuttamaa. Ihmisten lähtökohdat olivat aivan erilaisia, mutta tuloksena ennen sotia koko alueella olivat vauraat ja kauniit maalaiskodit.

Toimituskuntamme muotoutui kymmenhenkiseksi, tasapuolisesti Ojaniemen ja Hovinkylän, ja niin ollen Kasakkamäen kansakoulumme pohjois- ja eteläpuolen edustajista, lisäksi säätiön kahdesta kokeneesta kirja-ammattilaisesta. Kaikki tekivät työtä kiitettävästi kykyjensä mukaan. Kiitokset ansaitsevat myös monet toimituskunnan ulkopuoliset, tietoja hankkineet avustajat. Kokonaistavoitteenamme oli toimittaa mahdollisimman hyvä historiallinen kirja. Talkoissa oli mukana vielä muutama meitä ikäihmisiäkin, jotka olivat saaneet viettää ihanan osan lapsuudestaan siellä kotikonnuilla. Me kaikki ajattelimme tärkeimpänä aherruksemme hyötynä sen, että pystyimme antamaan vielä aitoa, koettua tietoa kyläläistemme jälkipolville.

Uskomme, että nuoret huomaavat luettuaan, että heidänkin juurensa ovat hyvin syvällä kauniitten kyliemme palteisilla männikkökankailla ja kumpuilevilla pelloilla, kirkkaiden Hovinjärven ja Suvannon välkkeissä.

Ylpeänä karjalaisuudesta - perinteitä kunnioittaen,

18. lokakuuta 2012

Soini Hartikainen
toimituskunnan puheenjohtaja