Sakkolasta on tosin luetteloitu toista sataa kivikautista esinettä, mutta kiinteitä asuinpaikkoja ei ole tavattu. Liikkuvaisena kivikauden ihminen lienee talven ajaksi vetäytynyt pois Laatokan tuulien ulottuvilta sellaisille paikoille, missä kalliot tai sopivat laaksomuodostumat tarjosivat paremman suojan kuin Suvannon rantamat.

Pronssikautisia löytöjä ei Sakkolasta ole saatu. Tutkijat ovatkin sitä mieltä, että Nevan puhkeamisen vuoksi tapahtuneet suuret luonnonmuutokset karkoittivat asukkaat näiltä tienoilla pitkiksi ajoiksi. Taisi tuntua kiusalliselta menettää vanhat pyyntipaikkansa ja värjötellä puuttomilla rantatörmillä tai kahlata alavilla lietemailla!

Uutta siirtoväkeä saapui vasta rautakaudella. Sen aikana Sakkolaan kehittyi kiinteä asutus. Varsinkin Lapinlahdesta on tehty lukuisia hautalöytöjä. Virolaisen pellolta rauniokasasta paljastunut hauta on 700-luvulta jKr. ja siten Karjalan rautakautisista vanhimpia. Pakanuudenaikaisia polttokalmistoja 1000-luvulta on Naskalinmäellä ja Hennonmäellä. Luurankohautoja pakanuuden loppuajoilta on tavattu Hennonmäeltä, Virolaisen pajamäeltä sekä varsinkin Soikkelinmäeltä Leppäsenmäen ryhmästä. Patjan talon luota on tavattu sekä vanhempia että historialliselta ajalta (kreikkalaiskatoliselta kaudelta) olevia hautoja. Hajalöytöjä on tehty Loposenmäeltä, Naskalinmäeltä, Kuparisenmäeltä ym. Lapinlahden kylän lukuisiin kiviraunioihin saattoi jäädä tutkimattomiakin hautoja, koska viljelystöiden yhteydessä puretuista raunioista tavattiin usein muinaisesineitä.

Keljan kylästä löydettiin ihmisluiden ohella rautakautisia saviastia palasia. Kreikkalaiskatolisesta hautausmaasta Riiskan hovin maalta paljastui niinikään esineitä, jotka todistivat paikkaa käytetyn kalmistona jo pakanuuden aikana. Hajalöytöjä rautakauden lopulta tehtiin Kiviniemestä ja Ojaniemestä.

Kivikauden ihmisten alkuperästä ei ole tietoa. On tosin arveltu heidänkin kuuluneen suomalais-ugrilaisiin. Ne, jotka rautakaudella valitsivat Lapinlahden asuinpaikoikseen saattavat olla sitä karjalaista väestöä, joka antoi Sakkolalle nimen. Ehkä sitä ennen kuitenkin oli karkoitettava Lappi lapsineen kauemmaksi.

Kirjassa: SAKKOLAN HISTORIAA
toimittanut Väinö Kaasalainen
Sakkolan historiatoimikunta 1951