Sakkola sijaitsi Etelä-kannaksella Suvannon ympärillä, missä Ruotsin ja Novgorodin edut törmäsivät vastakkain voimalkaammin ja rajariidat olivat yleisempiä kuin muualla. Aluetta kutsuttiinkin riitamaaksi. Kun sinne luotiin lisäksi Ruotsinvallan aikana läänityksiä ja Venäjän toimesta lahjoitusmaajärjestelmä, estyi Sakkolan kehitys kokonaan. Vasta näiden järjestelmien murennuttua 1800-luvun lopulla ja lampuotien päästyä itsenäisiksi talonpojiksi kehitys kääntyi nousuun. Vasta tälloin päästiin täysimääräisesti käyttämään hyväksi Suvannon Laatokkaan purkautumisen ja perkaamisen yhteydessä 1818 ja 1857 syntyneitä uusia hedelmällisiä viljelysmaita. Nousulle loi luonnollisesti edellytykset myos lähellä sijaitseva Pietari rajattomine markkinoineen niin tuotteiden kuin työvoimankin suhteen.

Sakkola sai määräyksen ensimmäisestä evakuoinnista marraskuun lopussa 1939. Evakuointi vei heidät Urjalaan ja lähikuntiin. Pika-asutuslain sijoitussuunnitelma asutti sakkolalaiset kylittäin laajalle alueelle Tampereen ympäristöön.

Ruovedelle: Arkuntanhua, Hovi, Karhola, Keija, Lohijoki, ojaniemi ja Volossula
Tampereelle: Haitermaa, Röykkylä ja Sakkolankyla
Teiskoon: Haitermaa, Keljala, Räykkylä ja Viiksanlahti
Aitolahdelle: Haitermaa, Petäjärvi ja Sakkolankylä
Lempäälään: Haparainen ja Petäjärvi
Kangasalalle: Haparainen
Vilppulaan: Kaarnajoki, Kottila, Lupre ja ojaniemi
Ylöjärvelle: Karhola, Valkjärvi ja Viiksanlahti
Tottijärvelle: Kiviniemi ja Riiska
Nokialle: Kiviniemi ja Riiska
Orivedelle: Lapinlahti, Röykkylä ja Vilakkala
Juupajoelle: Lapinlahti
Kuruun: Pannusaari, Purpua ja Valkjärvi
Messukylään: Petäjärvi
Pirkkalaan: Petäjärvi, Sakkolankylä ja Tikansaari
Vesilahdelle: Petäjärvi ja Riiska
Viialaan: Riiska
Urjalaan: Riiska

On otettava huomioon, että kuntajako edellä esitetyssä sijoitusluettelossa edustaa senaikaista kuntajakoa. Nykyisinhän monet mainituista kunnista kuuluvat Tampereen kaupunkiin.

Kannaksen tultua takaisinvallatuksi kunnan esikunta saapui Sakkolaan jo 5.9.1941. Välittömästi alettiin myöntää myös paluulupia erityisesti niille, jotka voivat osallistua siivoustöihin. Rakenuksista oli säilynyt 315 ja korjauskelpoisia oli lisäksi 190. Kansanahon mukaan 85,0% sakkolalaisista palasi kotiseudulleen. Sitä on pidettävä merkittävänä ottaen huomioon, että Sakkola oli varsin lähellä jatkosodan aikaisia rintamalinjoja.

Toisen evakuoinnin määräyksen Sakkola sai heti läpimurtotaistelujen alettua eli 11.6.1944. Evakuointi vei sakkolalaiset aikaisemmille seuduille kanta-Suomessa. Siellä maanhankintalain sijoitussuunnitelma määritteli sakkolalaisten lopullisen sijoituksen kylittäin seuraavasti:

Lempäälään: Haitermaa, Pannusaari ja Kiviniemi
Vesilahdelle: Petäjärvi, Hovinkylä ja Lupra
Viialaan: Kiviniemi ja Kottila
Tyrväälle: Vilakkala, Kovero-oja, Lohijoki ja Purpua
Pirkkalaan: Sakkolan kk, ja Viiksanlahti
Punkalaitumelle: Haparainen, Lapinlahti, Riiska, Arkuntanhua, Ojaniemi, Valkjärvi, Röykkylä ja Volossula
Huittisiin: Karhola, Kelja ja Kaarnajoki
Messukylään: Tikansaari
Tottijärvelle: Sakkolan kk

Sakkolalaiset kalastajat sijoitettiin Eurajoelle, mikäli eivät halunneet asettua sisämaahan sisävesien äärelle.

Sakkolalaiset kuten yleensä muutkin siirtokarjalaiset ovat nykyisin hajaantuneet ympäri Suomea. Eniten heitä on eteläisen Suomen lääneissä, missä pysyvintä keskittymistä on tapahtunut keskeisellä sijoitusalueella Hämeessä. Ajallisesti rajallisia keskittymiä on syntynyt myös Keski-Suomen ja Mikkelin lääneihin.

Kuntakohtainen tarkastelu osoittaa saman tarkemmin. Siinä esitetään ne kunnat joissa asui vähintäin 50 sellaista sakkolalaista, joiden vakinainen asuinpaikka syksyllä 1939 oli Sakkolassa (1946) tai jotka olivat syntyneet siellä (1971, 1983 ja 1987).

Uudenmaan lääni
1946: Helsinki 73
1971: Helsinki 385, Espoo 78, Vantaa 72
1983: Helsinki 266, Espoo 77, Vantaa 73
1987: Helsinki 241, Espoo 65, Vantaa 64

Turun ja Porin lääni
1946: Vammala 76
1971: Turku 100, Huittinen 84
1983: Turku 89, Huittinen 64, Vammala 53
1987: Turku 82, Huittinen 60

Hämeen lääni
1946: Nokia 243, Tampere 198, Hattula 54, Kylmäkoski 64, Lempäälä 533, Orivesi 5.57, Pirkkala 106, Ruovesi 135. Sahalahti 111, Vesilahti 340, Vilppula 80
1971: Hämeenlinna 61, Lahti 77, Nokia 72, Tampere 431, Toijala 53, Valkeakoski 61, Hattula 88, Lempäälä 368, Orivesi 96, Pirkkala 111, Ruovesi 77, Urjala 59, Vesilahti 98, Viiala 56, Vilppula 61
1983: Hämeenlinna 62, Lahti 64, Nokia 87, Tampere 372, Valkeakoski 62, Lempäälä 257, Orivesi 75, Pirkkala 91, Ruovesi 55, Urjala 50, Vesilahti 61
1987: Hämeenlinna 52, Lahti 58, Nokia 80, Tampere 148, Valkeakoski 52, Lempäälä 224, Orivesi 67, Pirkkala 80, Ruovesi 53, Vesilahti 53

Kymen lääni
1946: Ruokolahti 54
1971: Imatra 78 1983: Imatra 59 1987: Imatra 55

Kuopion lääni
1946: Rautalampi 345

Keski-Suomen lääni
1946: Äänekoski 365, Konginkangas 178, Laukaa 107, Saarijärvi 702, Toivakka 53
1971: Jyväskylä 97
1983: Jyväskylä 68
1987: Jyväskylä 59

Voidaan hyvällä syyllä katsoa, että sakkolalaisista on ennen muuta tullut hämäläistä ja tarkemin ilmaistuna tamperelaisia sekä lempääläisiä, oriveteläisiä, pirkkalalaisia, ruoveteläisiä ja vesilahtelaisia. Toki heitä on runsaasti myös Helsingin seudulla sekä muissakin eteläisten läänien kaupungeissa.

Lähde: Leo Paukkunen: Siirtokarjalaiset Nyky-Suomessa. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan laitoksen tutkimuksia, Jyväskylä 1989